Sähköautolla Ruotsissa ja Norjassa, osa 2: Vätternin rantaa Göteborgiin ja Osloon

Reissasimme kesä-heinäkuun taitteessa nelihenkisen perheen voimin täyssähköautolla Ruotsissa ja Norjassa. Matkaa e-Golfilla kertyi yhteensä noin 2000 kilometriä. Kirjoitan kokemuksista muutamassa blogissa.

(EDIT kesäkuu 2019: Cleverin uusi nimi on Bee Charging Solutions, muutos astui voimaan keväällä 2019.)

Tukholma – Gränna: noin 330 km

Matka Tukholmasta Grännaan jännitti hieman. Miksi? No siksi, että meillä ei ollut vielä mitään kokemusta sähköauton lataamisesta ulkomailla. Katsoimme laivasta ulos päästyämme huolella PlugSharesta latauspisteet matkan varrelta. Olin itse apukuskin paikalla ja voi veljet kun jänskätti!

Pysähdyimme lataamaan Stavsjön Circle -huoltoasemalle Cleverin laturilla. Päädyimme tähän kahdesta syystä. Ensinnäkin meillä oli muutama kymppi rahaa ladattuna Cleverin tilille ja postissa tilattu Cleverin RFID-tägi. Lisäksi vieressä sijaitseva Stavsjö Krog & Cafe oli saanut Tripadviserissa mahtavat kehut. Eli sinne!

Ja voi mikä helpotus! Ennakkoon tilaamamme RFID-tägi toimi kuin vettä vaan. Pikalaturi oli vapaana. Ja mikä parasta, Stavsjö Krog & Cafe oli maineensa veroinen – lämmin suositus hyvälle kotiruualle.

Gränna on kaunis ja rauhallinen pikkukaupunki, josta saa älyttömän hyviä karkkeja.

Gränna – Göteborg: noin 190 km

Matka Grännasta Göteborgiin oli minulle, teollisuuden kasvatille silmiä avaava. Ruotsalaisia teollisuuspaikkakuntia tuli vastaan yksi toisensa jälkeen.

Ajoin Grännasta Boråsiin upeissa maisemissa: tie kulkee Grännan jälkeen Vätternin rantaa. Ja ensimmäistä kertaa käytin e-Golfin nopeudensäädintä ja sitä nappia, joka ylläpitää automaattisesti toivotun välimatkan edellä ajavaan autoon – ja jarruttaa jopa pysähdykseen saakka jos edellä ajava auto hidastaa. Ihan mielettömän hyvä ominaisuus.

Pysähdyimme matkan varrella Boråsissa lataamaan Circlen asemalla Cleverin laturilla.

Göteborgissa odotti positiivinen yllätys: Hotel Lisebergin vieressä oli kaupungin Type 2 -tolppa ja pikalaturi. Lisäksi Göteborgin kaupunki tarjoaa sähköt Type 2:ssa läpi kesän. Iso kiitos.

Universeum Göteborgissa. Katolla on kesäkahvila ja puutarha.

Göteborg – Oslo: noin 290 km

Lähestyessämme Norjan rajaa maisemat muuttuivat yhä jylhemmiksi. Tuulimyllyjä oli paljon. Juuri ennen Norjaan siirtymistä kävimme siipaisemassa vielä akun täyteen Circlessä ja sillä sähköllä kiipesimmekin Holmenkollenille saakka.

Norjan teillä sähköautojen määrä kasvoi silmissä. Latauspaikkoja ilmestyi PlugShareen kuin sieniä sateella.

Holmenkollenilla voi ladata hiihtoliiton latureista

Scandic Holmenkollenille päästyämme kävimme pysäköimässä auton Norjan Hiihtoliiton parkkikselle. Parkkipaikka on hyppyrimäen juurella.

Norjan Hiihtoliiton lataustolpat ovat kaikkien käytössä, mutta auto saa olla parkissa vain klo 7-23. Latasimme sähköä hiihtoliitolta niin paljon kun ehdimme ja loput Charge & Drivelta seuraavan päivän ajoa varten. Se suuntautui Laerdaliin, siitä seuraavassa blogissa.

Fiilis tässä vaiheessa? Aika kiva. Me ajettiin sähköllä lasten kanssa Norjaan! Vähän yli vuosi sitten me ei ajettu sähköllä vielä mihinkään!

Jatkan matkakertomusta Holmenkollenilta pohjoiseen seuraavassa blogissa.

Sähköauto ei jätä pakkasella tien päälle

Meillä on perheessä kaksi täyssähköautoa, joilla ajamme kaikki matkat. Kirjoitin muutaman ajatuksen arjen talviajoista sähköautolla. Aloitamme kuraisista kaapeleista!

Meillä on perheessä kaksi täyssähköautoa (Nissan Leaf ja e-Golf), joilla ajamme kaikki matkat. Mietin näillä pakkaskeleillä mitä talviajosta kirjoittaisin, kun sähköautolla talvella ajamisessa ei ole oikeastaan mitään ihmeempää. Tässä kuitenkin muutama huomio arkisista asioista – aloitamme kuraisista kaapeleista!

Kuraiset kaapelit takaluukkuun

Sähköauton kuski lataa autoa kaapelilla milloin missäkin. Kaapeleita on yleensä mukana kaksi erilaista ja niillä on mittaa pari metriä, josta suurin osa makaa maassa (parkkitalon betonilattialla, ulkona asfaltilla tai kiveyksellä) silloin kun autoa lataan.

Kun lopetan latauksen, laitan kaapelin takaluukkuun. Kaapeli on kurainen, jäinen tai lumessa ja tämä mohjo päätyy myös takaluukkuun lähes päivittäin. Olen miettinyt kaapeleiden säilytysasiaa niin paljon, että omistan aiheelle vielä oman kirjoituksen.

Latausluukku jäässä

Latausluukku saattaa jäätyä pakkasella ihan niinkun bensatankinkin luukku. Paitsi latausluukun kansi, myös muovinen pistokkeen suoja saattaa olla jäässä. Mutta ei vielä niin pahasti, etteikö kantta saisi nykäistyä sormella auki. Mutta olihan se hauska fiilis ekalla kerralla kun havaitsi pakkasella, että a-haa, ikkunan ja lukon lisäksi mulla voi jäätyä myös latausräppänät – ja mitäs sitten tehdään? Eli ihan samat pienet murheet kuin bensa-autonkin kanssa.

Nopea startti kylmälläkin

Pakkanen on paukkunut pääkaupunkiseudulla helmikuussa kylmimmillään -20 asteessa. Starttasin auton kylmänä juuri tuollaisena aamuna, koska en ollut muistanut laittaa lämmitystä päälle.

Ei siinä sen kummempaa. Lämppäsin autoa pari minuuttia ihan vaan lasten takia, ettei heidän olisi tarvinnut istua kylmään autoon. Mutta itse moottori starttaa heti. Kokemusta kylmäkäynnistyksestä yli 20 asteen pakkasessa minulla ei ole. Norjan sähköautoliiton puheenjohtaja Christine Bu esitteli taannoin kuvaa herrasta, joka asui ihan Norjan pohjoisosassa ja putsaili Leaffiaan lumesta yli 30 asteen pakkasessa – ilmeisesti toimii!

Lämmin ratti ja lämmin sisätila

Lämpöä pukkaa pakkasellakin sisätiloihin nopeasti. Meidän molempien autoissa on ilmalämpöpumppu, joka on tosi mukava ja tuottaa lämpöä nopeasti. Lämmityksen tai viilennyksen voi ajastaa etukäteen tai laittaa kännykällä päälle.

Minulla on Leafissä myös ratinlämmitin (ihanuus!) ja takapenkkien istuinlämmittimet. Mietin kesällä, että mitä minä sillä ratinlämppärillä teen, mutta on kuulkaas aivan mahtava peli! Käytän ratin lämppäriä kylmällä paljon kun lähden liikkeelle. Tai oikeastaan aina. Ja lapset tykkää takana kun penkki on lämmin.

Lyhyempi toimintamatka

Kun autoa lämmittää, kuluttaa lämmitys sähköä. Kylmä moottori kuluttaa myös enemmän sähköä. Tämä vaikuttaa toimintamatkaan ja saattaa tiputtaa sen Leafissa esim. 200 kilometristä 150 kilometriin.

Sähkönkulutus on kuitenkin ennustettavaa: toimintamatka ei putoa yllättäen. Sähköauto ei jätä pakkasella tien päälle.